{"id":273,"date":"2019-04-18T12:39:03","date_gmt":"2019-04-18T09:39:03","guid":{"rendered":"http:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/?page_id=273"},"modified":"2019-09-19T14:53:24","modified_gmt":"2019-09-19T11:53:24","slug":"historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/miten-uskomme\/historiaa\/","title":{"rendered":"Historiaa"},"content":{"rendered":"

Historiaa<\/h1>\n

Lestadiolainen her\u00e4tysliike on saanut nimens\u00e4 Lars Levi Laestadiuksesta (1800\u20131861), joka toimi ensin Kaaresuvannon, sittemmin Pajalan kirkkoherrana Ruotsin Lapissa. Laestadius kohtasi tammikuussa 1844 virkamatkallaan \u00c5selen kirkossa ”uuslukijaisiin” kuuluneen lappalaisnaisen Milla Clemensdotterin. T\u00e4m\u00e4 ”Lapin Maria” auttoi Laestadiuksen el\u00e4v\u00e4\u00e4n uskoon.<\/p>\n

Kaaresuvannon kirkossa alkoivat pian kaikua Laestadiuksen parannussaarnat. Her\u00e4tys alkoi kev\u00e4ttalvella 1846, ensin saamelaisv\u00e4est\u00f6n keskuudessa, ja levisi nopeasti my\u00f6s Suomen ja Norjan Lappiin. Her\u00e4tykseen tulleiden huoli l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4 synnytti keskusteluja, jotka edistiv\u00e4t her\u00e4tyksen etenemist\u00e4. Tehokkaimmin sit\u00e4 kuitenkin levittiv\u00e4t Lapin l\u00e4hetyskoulut. Her\u00e4tys sai useissa pit\u00e4jiss\u00e4 aikaan kokonaisvaltaisen el\u00e4m\u00e4nmuutoksen. Juopot tekiv\u00e4t parannuksen, kapakoitsijat sulkivat liikkeens\u00e4 ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4tkin loppuivat.<\/p>\n

Lapinmaan her\u00e4tyksen yhdeksi tunnusmerkiksi muodostuivat maallikkosaarnaajat, jotka alkoivat kutsuttuina ja l\u00e4hetettyin\u00e4 liikkua yh\u00e4 laajemmalla alueella. Alusta l\u00e4htien liikkeess\u00e4 oli mukana my\u00f6s joitakin pappeja. Laestadiuksen kuollessa vuonna 1861 liike oli levinnyt alueelle, joka ulottui Hammerfestista Jokkmokkiin ja Vesisaaresta Oulun liepeille. Liikkeen uudeksi johtohahmoksi tuli Laestadiuksen l\u00e4heisin ty\u00f6toveri, koulumestari Juhani Raattamaa (1811\u20131899). Nimitys lestadiolaisuus tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1870-luvulla, aluksi pilkkanimen\u00e4. 1800-luvun loppuun menness\u00e4 lestadiolaisuus oli levinnyt suurimpaan osaan Suomea, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin, Pohjois-Amerikkaan, Ven\u00e4j\u00e4lle ja Viroon. Saarnaajia oli jo useita satoja.<\/p>\n

Lestadiolaisuudessa esiintyi jo 1870-luvulla opillisia erimielisyyksi\u00e4. Yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli liikkeen levi\u00e4minen laajalle alueelle ilman koossa pit\u00e4v\u00e4\u00e4 organisaatiota. Ulkonaisesti lestadiolaisuus s\u00e4ilyi kuitenkin yhten\u00e4isen\u00e4 vuosisadan lopulle saakka, pitk\u00e4lti Juhani Raattamaan arvovallan ansiosta. Vuosisadan vaihteessa tapahtui lopulta niin sanottu lestadiolaisuuden suuri hajaannus. Tuolloin erkanivat omiksi suunnikseen vanhoillislestadiolaisuus, esikoislestadiolaisuus ja uusher\u00e4ys. Hajaannuksen syyn\u00e4 olivat l\u00e4hinn\u00e4 erilaiset k\u00e4sitykset vanhurskauttamisesta, lain merkityksest\u00e4 kristitylle sek\u00e4 Jumalan seurakunnan olemuksesta. Esikoislestadiolaisuus sai vahvan jalansijan Ruotsissa ja Norjassa, kun taas Suomessa lestadiolaisuuden p\u00e4\u00e4uomaksi j\u00e4i vanhoillislestadiolaisuus. Uusher\u00e4ys oli l\u00e4hinn\u00e4 suomalainen ilmi\u00f6. Amerikassa vanhoillisuuden ja esikoisuuden v\u00e4limaastoon muotoutui jo 1800-luvun lopulla ns. pikkuesikoisuus, josta ennen pitk\u00e4\u00e4 tuli suurin lestadiolaisryhm\u00e4. Se toimi kuitenkin pitk\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 vanhoillisuuden kanssa ja erkaantui siit\u00e4 lopullisesti vasta 1920\u20131930-luvuilla.<\/p>\n

Vanhoillislestadiolaiset ovat 1880-luvulta l\u00e4htien perustaneet toiminnan j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 varten rauhanyhdistyksi\u00e4. Ensimm\u00e4iset niist\u00e4 syntyiv\u00e4t vuonna 1888 Helsinkiin, Turkuun ja Tornioon. Nimi rauhanyhdistys viittaa ensisijaisesti tunnon rauhaan kristityn syd\u00e4mess\u00e4. Organisoituminen liittyi liikkeen vakiintumiseen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoiseen sis\u00e4l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Rauhanyhdistyksi\u00e4 oli enimmill\u00e4\u00e4n 1960-luvulla 330. Sen j\u00e4lkeen yhdistysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4hes puolittunut muuttoliikkeen seurauksena, mutta samanaikaisesti niiden yhteinen j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt puolella. Nykyisin Suomessa toimii 178\u00a0rauhanyhdistyst\u00e4. Ne ovat kutsuneet puhujikseen l\u00e4hes 900 maallikkosaarnaajaa ja yli 100 pappia. J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n suurimmat rauhanyhdistykset toimivat Oulussa (1 700 j\u00e4sent\u00e4), Helsingiss\u00e4 (950), Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 (900) ja Kokkolassa (800).<\/p>\n

Vanhoillislestadiolaisuuden vuotuinen p\u00e4\u00e4tapahtuma on suviseurat, jotka j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kes\u00e4-hein\u00e4kuun vaihteessa, vuorotellen eri puolilla Suomea. Ensimm\u00e4iset suuret seurat j\u00e4rjestettiin vuonna 1906, nimitys suviseurat vakiintui k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuodesta 1954 l\u00e4htien. Suviseuroihin kokoontuu vuosittain niin runsaasti seuravieraita, ett\u00e4 paikalla on yht\u00e4 aikaa 65 000\u201375 000 henkil\u00f6\u00e4. Yleisradio on j\u00e4rjest\u00e4nyt suviseuroista radioinnin vuodesta 1939 l\u00e4htien. Nykyisin suviseurojen koko ohjelma on kuunneltavissa valtakunnallisen kes\u00e4seuraradion v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 suuressa kokouksessaan vuonna 1906 Suomen vanhoillislestadiolaiset perustivat Ouluun L\u00e4hetystoimen P\u00e4\u00e4toimiston organisoimaan liikkeen l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4. Sen teht\u00e4v\u00e4\u00e4 jatkamaan ja koko maan rauhanyhdistysten keskusj\u00e4rjest\u00f6ksi perustettiin vuonna 1914 Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK).<\/p>\n

Amerikassa vanhoillislestadiolaiset muodostavat oman kirkkokunnan nimelt\u00e4 Laestadian Lutheran Church (LLC). Ruotsissa vanhoillislestadiolaisten keskusj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 toimii Sveriges Fridsf\u00f6reningarnas Centralorganisation (SFC).<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":32,"featured_media":0,"parent":224,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"side-navigation.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-273","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/273","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=273"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/273\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":440,"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/273\/revisions\/440"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/224"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=273"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}