{"id":224,"date":"2019-04-18T10:26:11","date_gmt":"2019-04-18T07:26:11","guid":{"rendered":"http:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/?page_id=224"},"modified":"2020-11-21T17:10:55","modified_gmt":"2020-11-21T15:10:55","slug":"miten-uskomme","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/miten-uskomme\/","title":{"rendered":"Miten uskomme"},"content":{"rendered":"

N\u00e4in me uskomme<\/h1>\n

Uskomme ja opetuksemme perustuu Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Nojaudumme siihen uskonpuhdistuksen keskeiseen periaatteeseen, jonka mukaan Raamattu on korkein auktoriteetti uskoa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevissa kysymyksiss\u00e4 ja kaikkia muita opetuksia on tutkittava sen pohjalta. Ajattelemme Martti Lutherin tavoin, ett\u00e4 ihminen tulee vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen t\u00e4hden.<\/p>\n

Vanhoillislestadiolaisten seurapuheissa ja muussa opetuksessa keskeist\u00e4 on saarna Jeesuksen sovitusty\u00f6st\u00e4. H\u00e4n on k\u00e4rsimisell\u00e4\u00e4n, kuolemallaan ja yl\u00f6snousemisellaan lunastanut ihmiset vapaiksi synnin vallasta. Uskon kautta ihminen p\u00e4\u00e4see osalliseksi t\u00e4st\u00e4 lunastusty\u00f6st\u00e4, mutta ilman uskoa on mahdotonta kelvata Jumalalle. Usko syntyy Jumalan sanan mukaisen opetuksen kuulemisesta ja vastaanottamisesta. Se on kokonaan Jumalan ty\u00f6t\u00e4 ihmisess\u00e4, ei edes osaksi ihmisen omaa ansiota tai suoritusta. Ajattelemme kuitenkin, ett\u00e4 usko n\u00e4kyy ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sen vaikuttamina rakkauden tekoina ja Hengen hedelmin\u00e4, kuten Raamattu opettaa.<\/p>\n

Uskomme luterilaisen tunnustuksen mukaisesti, ett\u00e4 Kristuksen ty\u00f6 maailmassa jatkuu Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6n\u00e4 h\u00e4nen seurakunnassaan. Jeesus antoi opetuslapsilleen teht\u00e4v\u00e4n ja valtuudet antaa ihmisille synnit anteeksi. Uskomme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ja valtuutus koskee kaikkia Jeesuksen seuraajia, uskovaisia ihmisi\u00e4, kaikkina aikoina. Sen vuoksi julistamme l\u00e4hetysk\u00e4skyn mukaisesti kaikille evankeliumia, hyv\u00e4\u00e4 sanomaa Jeesuksesta. Evankeliumin ydin on lupaus syntien anteeksiantamisesta Jeesuksen nimess\u00e4 ja veress\u00e4. Sen uskoja saa Jumalan armosta kaikki syntins\u00e4 anteeksi. N\u00e4in Jumala vanhurskauttaa ihmisen Pyh\u00e4n Hengen kautta seurakunnassaan.<\/p>\n

<\/h2>\n

KESKEISI\u00c4 USKONK\u00c4SITYKSI\u00c4MME<\/h2>\n

USKO<\/strong>\u00a0on Jumalan lahja, jonka perustana on Kristuksen lunastusty\u00f6. Jumala antaa armostaan t\u00e4m\u00e4n lahjan jokaiselle syntyv\u00e4lle lapselle. Lapsi uskoo ja on sen vuoksi Jumalalle kelpaava, vaikka h\u00e4n ei viel\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4isi mit\u00e4\u00e4n. Usko sammuu, jos sit\u00e4 ei hoideta Jumalan seurakunnan yhteydess\u00e4. Uskonsa menett\u00e4neen ihmisen on teht\u00e4v\u00e4 parannus, jotta h\u00e4n p\u00e4\u00e4sisi takaisin Jumalan yhteyteen.<\/p>\n

KASTE<\/strong>\u00a0on hyv\u00e4n omantunnon liitto Jumalan kanssa. Siin\u00e4 uskovainen ihminen, lapsi tai aikuinen, otetaan Jumalan seurakunnan yhteydess\u00e4 hoidettavaksi. Kaste kutsuu ja velvoittaa kastettua el\u00e4m\u00e4\u00e4n uskovaisena seurakunnan yhteydess\u00e4 sek\u00e4 vanhempia ja kummeja opettamaan h\u00e4nelle kaiken sen, mit\u00e4 Jeesus on k\u00e4skenyt opettaa.<\/p>\n

PARANNUS<\/strong>\u00a0on mielenmuutos. Siin\u00e4 katuva ihminen pyyt\u00e4\u00e4 syntej\u00e4\u00e4n anteeksi ja uskovainen ihminen julistaa ne h\u00e4nelle anteeksi Jumalan valtuuttamana. Keskeist\u00e4 parannuksessa on se, ett\u00e4 katuva ottaa uskolla vastaan h\u00e4nelle julistetun synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n. Varsinainen anteeksiantaja on Jumala, joka toimii ihmisen v\u00e4lityksell\u00e4 ja vanhurskauttaa katuvan t\u00e4ll\u00e4 tavoin. Parannukseen kuuluu keskeisesti synnist\u00e4 luopuminen.<\/p>\n

EHTOOLLINEN<\/strong>\u00a0on Jeesuksen asettama muistoateria. Lutherin opetuksen mukaisesti ehtoollinen vaatii uskovaista syd\u00e4nt\u00e4 ja on tarkoitettu uskon vahvistukseksi. Keskeist\u00e4 ehtoollisessa on se, ett\u00e4 ehtoollisvieras uskoo nauttivansa siin\u00e4 Kristuksen ruumiin ja veren.\u00a0Ehtoollisella k\u00e4yminen kuuluu kiinte\u00e4sti uskonel\u00e4m\u00e4n hoitamiseen.<\/p>\n

KILVOITUS<\/strong>\u00a0kuuluu kiinte\u00e4n\u00e4 osana jokaisen kristityn uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kilvoitus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 uskovainen pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkea, mik\u00e4 johtaisi h\u00e4nt\u00e4 kauemmas Jumalasta ja voisi n\u00e4in vaarantaa h\u00e4nen uskonsa. Siihen kuuluu keskeisesti uskonel\u00e4m\u00e4n hoitaminen Jumalan sanan kuulemisen, ehtoollisen, kristittyjen yhteyden, anteeksi pyyt\u00e4misen ja antamisen sek\u00e4 ripin avulla. Kilvoitus ei ole kristityn omaa ty\u00f6t\u00e4, vaan Jumala vaikuttaa h\u00e4ness\u00e4 halun kilvoitella ja antaa voimaa siihen.<\/p>\n

ANTEEKSI PYYT\u00c4MINEN JA ANTAMINEN<\/strong>\u00a0on keskeinen osa uskonel\u00e4m\u00e4n hoitamista. Usko opastaa pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n anteeksi aina, kun toimii vastoin Jumalan tahtoa tai rikkoo\u00a0toista vastaan, sek\u00e4 antamaan toisille anteeksi heid\u00e4n rikkomuksensa. Anteeksiantamisessa ei ole kyse vain ihmisten v\u00e4lisest\u00e4 sopimisesta, vaan uskomme, ett\u00e4 silloin my\u00f6s Jumala antaa meille rikkomuksemme anteeksi.<\/p>\n

RIPPI<\/strong>\u00a0tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 uskovainen tunnustaa syntins\u00e4 rippi-is\u00e4lle, jollekin luotettavalle uskovaiselle, ja t\u00e4m\u00e4 julistaa Jumalan valtuuttamana h\u00e4nelle synnit anteeksi. Rippi on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen asia. Siihen kuuluu olennaisena osana halu luopua synnist\u00e4. Rippi-is\u00e4ll\u00e4 ei ole lupaa kertoa ripiss\u00e4 kuulemiaan asioita muille. Jos on tapahtunut rikos, rippi-is\u00e4n tulee kuitenkin huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 asia saatetaan viranomaisten tietoon.<\/p>\n

KRISTUKSEN SEURAKUNTA<\/strong>\u00a0on Pyh\u00e4n Hengen kokoama uskovien yhteis\u00f6 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Siin\u00e4 uskovat ovat el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Kristukseen ja toinen toisiinsa. Seurakunta ei ole ensisijaisesti ulkonainen yhteis\u00f6, vaan sen j\u00e4seni\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 toisiinsa henkil\u00f6kohtainen syd\u00e4men usko. Ulkonainen yhteys syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 seurakunnan j\u00e4senet kilvoittelevat samankaltaisessa uskossa.<\/p>\n

JUMALAN VALTAKUNNASSA<\/strong>\u00a0on kaksi osaa. Sen muodostavat kilvoitteleva seurakunta maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja riemuitseva seurakunta taivaassa. Kaikki, jotka maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pysyv\u00e4t loppuun saakka kilvoittelevan seurakunnan yhteydess\u00e4, p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kerran riemuitsevaan seurakuntaan.<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div>
<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":32,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"side-navigation.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-224","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/224","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=224"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/224\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":571,"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/224\/revisions\/571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/paivitys.rauhanyhdistys.fi\/espoo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=224"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}